Fyysisen markkinoinnin monet keinot

Fyysisellä markkinoinnilla tarkoitetaan erilaisia markkinoinnin konkreettisia keinoja, josta on poissuljettu digitaalinen markkinointi internetissä ja televisiossa. Fyysisellä markkinoinnilla pyritään saamaan kuluttajaan läheisempi yhteys, sillä yleensä tähän markkinoinnin muotoon sisältyy jotakin käsin kosketeltavaa, kuten oheistuotteita, paperilehtisiä tai fyysinen tuotteen demonstrointi. Usein fyysinen markkinointi saattaa olla digitaalista markkinointia paljon tehokkaampi tapa saada yhteys kuluttajiin.

marketing_434504797

Suoramarkkinointi on digimarkkinointia tehokkaampaa

Fyysistä markkinointia voi suorittaa monin eri tavoin. Eräs fyysisen markkinoinnin muoto ovat perinteiset mainoslehtiset. Tutkimukset ovat todistaneet, että tämänkaltainen suoramarkkinointi pärjää digitaalista markkinointia paremmin markkinoinnin ja myynnin yhdistämisessä.

Suoramarkkinoinnin viestit prosessoidaan aivoissa nopeammin ja mainoksen brändi muistetaan pidempään. Erityisesti vanhemman ikäluokan edustajat kiinnittävät suoramarkkinointiin enemmän huomiota ja aktivoituvat esimerkiksi alemyynteihin helpommin, kuin digitaalisesta mainonnasta.

Oheistuotteet ovat käytännöllistä markkinointia

Fyysiseen markkinointiin lukeutuu monia muitakin muotoja, kuin suoranaisia mainostuksen keinoja. Esimerkiksi Axonprofilin mainoskynät ovat erittäin tehokas fyysisen markkinoinnin keino. Kynä on käyttöesine, jonka pääasialliseksi tehtäväksi mielletään kirjoittaminen ja piirtäminen, ei mainostaminen, joten markkinointielementti on kynässä ikään kuin piiloelementtinä.
Kynä kulkeutuu myös monista käsistä toisiin ennen roskakoriin joutumista, joten monet eri henkilöt näkevät mainoskynän logon. Kynän toimiessa moitteettomasti kuluttajalle jää positiivinen mielikuva kynän logon yrityksestä.

Villitysten mukana

Mitä lähempänä ihmistä markkinoinnin keinot ovat, sen tehokkaammiksi ne koetaan. Vuoden 2016 Pokemon Go -pelivillityksen aikoina viisaimmat yritykset markkinoivat palvelujaan tai tuotteitaan peliin liittyvin viittauksin. Esimerkiksi kahvilaketju Starbucks otti villityksestä hyödyn irti ja teki monista kahviloistaan Pokestoppeja tai -gymejä, jotka houkuttelivat pelaajia kahviloihin.

Pelaajille oli tarjolla myös teemanmukaisia juomia, joka kasvatti kahviloihin hakeutumista entisestään. Itse asiassa kyseessä oli markkinointiyhteistyö, joka loppupeleissä hyödytti molempia osapuolia samalla, kun kuluttaja kulutti molempien yritysten tuotteita ahnaasti.

Myös monet suomalaiset kahvilat tarjosivat pelin teemaan sopivia leipomotuotteita, joka oli erinomaista markkinointia. Tarjolla oli esimerkiksi kakkuja, pullia tai muita leivonnaisia, joissa nähtiin erilaisia pelistä tuttuja hahmoja. Markkinointitempaus kasvatti kahviloiden myyntiä huomattavasti, sillä Pokemon Go -villitys oli tunnetusti erittäin intensiivinen.